Marion: Olen nainen, ystävä, tutkija, biologi ja ammattilainen. Tulin tänne suorittamaan tohtorintutkintoni. Yleisesti ottaen minusta ei tunnu siltä, ettei identiteettini olisi tervetullut. Minua pidetään tavallisesti suomalaisena ulkonäköni takia. Suomalaiset ovat melko ujoja mutta varsin rehellisiä. Pidän siitä.

Minulla on myös itäsaksalainen identiteetti. Toukokuun 1. päivänä käytän entistä koulupukuani. Ihmiset eivät tiedä paljoakaan elämästä Itä-Saksassa.

Saksalainen identiteettini ei ole muuttunut paljoakaan siitä kun tulin tänne, mutta olen tullut tietoisemmaksi sekä Suomea että Saksaa koskevista kliseistä.

Barış & Marion: Olemme molemmat väliaikaisia maahanmuuttajia, ”tilapäisiä uudisasukkaita” tai ekspatriaatteja, emme maahanmuuttajia, koska emme aio jäädä tänne pysyvästi. Meillä on identiteetti myös parina: vaikutamme toisiimme ja tunnistamme samat ongelmat.

Barış: Olen insinööri, mies, sähkökitaristi ja rockin/metallin kuuntelija. Tulin Suomeen työskentelemään ohjelmistoinsinöörinä. Rokkari-identiteetistäni on ollut täällä apua. Minulla on myös euraasialainen, eurooppalainen, välimerellinen ja Lähi-idän identiteetti. Nimeni merkitsee suomeksi ”rauhaa” ja on siis ensisijainen identiteettini :).

Minun ja muutamien ystävieni kokemukset suomalaisten suhtautumisesta meihin eivät ole olleet yhtä kitkattomia kuin Marionin. Mutta en ole kohdannut myöskään voimakasta rasismia. Suomessa etninen identiteettini nousee kuitenkin esiin koko ajan. Tuo identiteetti on enimmäkseen pinnallinen. Siksi monien ulkomaalaisten on pakko puolustautua yksipuolistavia tai halventavia identiteettiversioita vastaan, joita heihin kohdistetaan. Siitä syystä identiteettini ”turkkilaisena” on voimistunut täällä. Ennen Suomeen tuloani tuo identiteetti ei ollut merkityksellinen minulle eikä lähipiirilleni.

Turkkilaisia koskevaan stereotypiaan sisältyy kebab-kliseitä. Suomessa on tosiaankin paljon kebab-paikkoja, joita turkkilaiset ja myös muun maalaiset pitävät. Mutta kun tajuaa että suomalaisille ”kebab”, yksi halvimmista pikaruoista Suomessa, on ensimmäisiä Turkkiin liitettyjä käsitteitä, se häiritsee monia turkkilaisia Suomessa.

Turkki on historiallisesti esitetty Euroopan vihollisena. Tällä tavoin Turkki auttaa luomaan eurooppalaista identiteettiä, sillä kun Euroopalla on yhteinen vihollinen (vaikkapa turkkilaiset tai muslimit jne.), sen on helpompi yhdistyä ja unohtaa omat ”pienet” eroavaisuutensa. Siinä tapauksessa että Turkki liittyy Euroopan unioniin, EU tarvitsee uuden vihollisen.

Yksi aikakautemme suurimpia ristiriitoja on lännen radikaalien ja muslimimaailman radikaalien välinen konflikti: länsimainen ylimielisyys / muukalaisviha / rasismi törmää yhteen islamilaisen ääriliikkeen / fundamentalismin / vastavoimien kanssa ja ruokkii niitä sekä päinvastoin. Mutta kuten me kaikki tiedämme, uskonnolliset selkkaukset ovat tosiasiassa vuosisatoja vanhoja. ”Länttä” ja ”muslimimaailmaa” ei pitäisi ajatella homogeenisina ryhmittyminä. Ne eivät myöskään ole toisensa poissulkevia.

Euroopassa pelko ulkomaalaisia ja erityisesti muslimimaita kohtaan kasvaa, mikä ilmenee myös äärioikeistolaisten puolueiden, kuten Perussuomalaisten kasvuna. Tämä suuntaus tuntuu minusta uhkaavalta, vaikka ymmärrän myös eurooppalaisia, joista islamilainen fundamentalismi tuntuu uhkaavalta.


Kuvauspaikka
Kotimme, Helsinki

Tämä on paikka, jossa parhaiten viihdymme yhdessä.

---
Marion: I’m a woman, a friend, a researcher, a biologist and a professional. I came here to obtain my PhD. In general I do not feel my identity to be unwelcome. I’m usually thought to be a Finn based on my appearance. Finns are quite shy but rather honest. I like that.

I also have an East German identity. On May 1 I wear my former school uniform hat. People don’t know much about life in former East Germany.

My German identity hasn’t changed a lot since I came here, but I have become more aware of clichés about both Finland and Germany.

Barış & Marion: We are temporary immigrants, temporary settlers or expatriates, not immigrants, because we're not planning to stay permanently. We also have an identity as a couple: we affect each other and identify with the same puzzle.

Barış: I’m an engineer, a man, an electric guitar player and a rock/metal listener. I came to work as a software engineer in Finland. My rocker identity has been helpful here. I also have a Euro-Asian, a European, a Mediterranean and a Middle-Eastern identity. The meaning of my name in English is "peace" and thus this is my primary identity :).

My, as well as some of my friends', experiences of the attitude of Finns towards us haven’t been as smooth as Marion’s. But I haven’t experienced serious racism either. In Finland, my ethnic identity comes up all the time, though. That identity is mostly superficial. Many foreigners are therefore forced to defend themselves against the oversimplified or derogatory versions of their identity that other people project onto them. As a consequence, my identity as “Turkish” has become stronger here. Before I came to Finland that identity was not important, neither for me nor for my close contacts.

The Turkish stereotype involves kebab clichés. In Finland, there are actually many kebab shops that are run by Turks and also by other nationalities. But many Turkish people are bothered when they realize that kebab, which is one of the cheapest fast foods in Finland, is one the first concepts associated to Turkey.

Historically, Turkey has been portrayed as an enemy of Europe. In this way Turkey helps to create a European identity because when Europe has a common enemy (say Turks, or Muslims, etc.) it is easier for them to unite and forget about their ”small” differences. If Turkey joins the EU, the EU will need a new enemy.

One of the main conflicts in our era is the conflict between the radicals of the West and the radicals of the Muslim world: Western arrogance/xenophobia/racism clashes with and feeds Islamist extremism/fundamentalism/reactionism and vice versa. As we all know, though, religious conflicts are actually centuries old. The West and the Muslim world should not be thought of as homogeneous categories. They are not mutually exclusive either.

In Europe, the fear of foreigners and Muslim nations in particular is growing, which is also manifested in the rise of far-right parties such as perussuomalaiset. I feel threatened by this trend, although I also understand Europeans who feel threatened by Islamic fundamentalism.


Photo location
Our home, Helsinki

This is the place where we feel best together.

---

Marion: Jag är kvinna, vän, forskare, biolog och yrkeskvinna. Jag kom hit för att ta min doktorsexamen. I allmänhet känner jag inte att min identitet skulle vara ovälkommen. Man tror ofta att jag är finsk på grund av mitt utseende. Finländare är ganska blyga men rätt ärliga – det tycker jag om.

Jag har också en östtysk identitet. På första maj bär jag min gamla skoluniformshatt. Människor vet inte mycket om livet i Östtyskland.

Min tyska identitet har inte förändrats mycket sedan jag kom hit men jag har blivit mer medveten om klichéer om både Finland och Tyskland.

Barış & Marion: Vi är båda tillfälliga invandrare, tillfälliga nybyggare eller utvandrare, eftersom vi inte planerar att stanna för gott. Vi har också en identitet som par – vi påverkar varandra och identifierar oss med samma pussel.

Barış: Jag är ingenjör, man och elgitarrist, och lyssnar på rock/metal. Jag kom till Finland för att arbeta som mjukvaruingenjör. Min rockaridentitet har varit till hjälp här. Jag har också en identitet som euroasiat, som europé och som en person från Medelhavsområdet och Mellanöstern. Mitt namn betyder ”fred” på svenska, vilket är min primära identitet.

Mina och några av mina vänners erfarenheter av finländarnas inställning till oss har inte varit lika okomplicerade som Marions. Jag har inte upplevt någon stark rasism heller men i Finland kommer min etniska identitet på tal hela tiden. Den identiteten är mestadels ytlig och därför tvingas många utlänningar försvara sig mot de alldeles för förenklade eller nedsättande versionerna av den identitet som andra människor projicerar på dem. Som en följd har min identitet som “turk” blivit starkare här. Innan jag kom till Finland var inte den identiteten viktig vare sig för mig eller för mina nära kontakter.

I den turkiska stereotypen ingår kebabklichéerna. I Finland finns det faktiskt många kebabställen som drivs av turkar och människor av andra nationaliteter men när man inser att “kebab”, en av de billigaste snabbmatstyperna i Finland, är något av det första som finländarna associerar med Turkiet är det många turkar i Finland som blir irriterade.

Genom historien har Turkiet porträtterats som en av Europas fiender. Därigenom hjälper Turkiet till att skapa en europeisk identitet eftersom en gemensam fiende (turkar eller muslimer, etc.) gör att Europa kan enas bättre och glömma de egna “små” skillnaderna. Om Turkiet kommer med i EU behöver EU en ny fiende.

En av de största konflikterna i vår tid är konflikten mellan de radikala i väst och de radikala i den muslimska världen: västerländsk arrogans/främlingsfientlighet/rasism krockar med och när islamisk extremism/fundamentalism/reaktionism och vice versa. Men, som vi alla vet, går religiösa konflikter egentligen hundratals år tillbaka i tiden. Västvärlden och den muslimska världen är inga homogena kategorier men den ena utesluter inte heller den andra.

I Europa växer rädslan för utlänningar och muslimska länder i synnerhet, vilket även manifesteras i ökningen av sådana högerextremistiska partier som Sannfinländarna. Jag känner mig hotad av denna trend även om jag också förstår européer som känner sig hotade av den islamiska fundamentalismen.


Fotograferingsplats
Vårt hem, Helsingfors

Här mår vi bäst tillsammans.